|
Jorma Parkkari syntyi vuonna 1955 Suomen länsirannikolla Vaasan kaupungissa. Luovuus ja käden taidot kiinnostivat häntä jo nuoruudesta saakka. Koulun metallitöiden oppitunneilla, muiden opetellessa valmistamaan käyttöesineitä, hän hitsasi metallisia lintuja. Taiteilijan ura antoi kuitenkin vielä odottaa itseään. Ensimmäinen vakava yritys tapahtui noin 20 vuoden ikäisenä, kun hän raahasi metsästä ison pöllin ystäviensä autotalliin ja alkoi vimmatusti muotoilla kirveellä isoa puuta. Lopputulos hämmästytti myös itse veistäjää. Edessä seisoi luonnollisen kokoinen hymyilevä hylje. Hän kävi esittelemässä teostaan yhdessä Helsingin arvostetuimmista ja vanhimmista taidegallerioista, jossa kannustettiin nuorta miestä jatkamaan taitojensa kehittämistä, ja lupauduttiin ottamaan hänen töitään esille. Hylje kuitenkin löysi kotinsa suuren laivayhtiön Silja Linen pääkonttorista. 1990-luvun alussa halu elättää itsensä taiteella kasvoi niin suureksi, että hän jätti vakituisen päivätyönsä, ja ryhtyi markkinoimaan taitojaan kiinteistöjen omistajille. Sitkeys palkittiin, ja tilauskirja alkoi vähitellen täyttyä.
|
Jorma Parkkari
|
Jorma Parkkari ei ole eläessään pitänyt yhtään näyttelyä, vaan on keskittynyt ainoastaan tilaustöihin joita on ajoittain ollut tilattuna jopa kahden vuoden jonotusajalla. 2000-luvun alussa eräs pelastusalan ammattilehti halusi tehdä artikkelin taiteilijan innovoimista numero-opasteista, joissa oli yhdistetty jälkivalaisu ja visuaalisuus. Kyseisen lehden päätoimittaja kertoi kuinka Suomesta oli ollut ryhmä palopäälliköitä tutustumassa Japanilaiseen palo- ja pelastustoimintaan. Ryhmä oli ollut vaikuttunut näkemästään ja erityisesti siitä, että Japanissa oli alettu ottamaan käyttöön lattioihin asennettavia poistumistieopasteita suurissa julkisissa tiloissa. Päätoimittaja tiedusteli taiteilijalta, olisiko tällä kiinnostusta miettiä ongelmaan Suomalaista ratkaisua.
Jorma Parkkari ymmärsi heti tarpeen kyseisen tuotteen kehittämiselle. Toinen asia minkä hän ymmärsi ehkä vieläkin paremmin, oli se että hän tuskin löytäisi mistään arkkitehtia, joka hyväksyisi lattiassa perinteisen ”juoksevan ukon” symbolin. Taiteilijan selkeä näkemys oli, että opasteiden tulisi istua rakennuksen visuaaliseen ilmeeseen, ja oltava tarvittaessa muunneltavissa eri rakennustyylien ja arkkitehtien toiveiden ja näkemysten mukaan. Vuoden kehitystyön jälkeen oltiin tilanteessa, jossa oltiin valmiit jättämään innovaatiosta patenttihakemus. Myönteisen päätöksen seurauksena on innovaatio saanut laajan kansainvälisen patentin.
Yli kahden vuosikymmenen kokemus kiinteistötaiteen toteuttajana on aukaissut sekä taiteilijan, että taidetta tilanneiden kiinteistöjen omistajien silmät aivan uudella tavalla. Rakennusten huoltovälit ovat selvästi pidentyneet. Tämä on ollut melkoinen yllätys. Alueen sosiaalisella rakenteella ei ole ollut mitään vaikutusta tähän asiaan. Ero on ollut täysin selkeä, ja lopputulos on sama ympäri maata. Ihmiset arvostavat suuresti sitä, että asuinviihtyvyyttä lisätään. Kokemus on myös opettanut, että jos teokset ovat liian vaikeasti lähestyttäviä, on niiden elinkaari todennäköisesti lyhyehkö. Parhaat mahdollisuudet saadaan silloin, kun asiaa valmistellaan huolella. Historian tutkiminen on useimmiten avannut alueelta jotain mielenkiintoista. Tarinoiden tuominen teoksiin on osoittautunut hyväksi keinoksi saada asukkaiden tuki hankkeille.
Jorma Parkkari näkee visuaalisesti hyvin suunniteltujen ja toteutettujen poistumistieopasteiden käytön kiinteistöissä samanlaisena lisäarvona kuin taideteosten käytön. Kiinteistön turvallisuus ja imago kohenevat ja tämä taas tuo lisää arvostusta ja arvoa kiinteistölle. Taiteilija on siirtänyt intohimonsa lähes kokonaan opasteiden tuotekehitykseen, jossa hän näkee suuria mahdollisuuksia. Kehitteillä on myös aktiivinen opastejärjestelmä, jonka lähtökohtana on myös visuaalisuus. Glowwayn kotisivuilla on nähtävänä taiteilijan teoksia yli kahden vuosikymmenen ajalta.
Jorma Parkkari ymmärsi heti tarpeen kyseisen tuotteen kehittämiselle. Toinen asia minkä hän ymmärsi ehkä vieläkin paremmin, oli se että hän tuskin löytäisi mistään arkkitehtia, joka hyväksyisi lattiassa perinteisen ”juoksevan ukon” symbolin. Taiteilijan selkeä näkemys oli, että opasteiden tulisi istua rakennuksen visuaaliseen ilmeeseen, ja oltava tarvittaessa muunneltavissa eri rakennustyylien ja arkkitehtien toiveiden ja näkemysten mukaan. Vuoden kehitystyön jälkeen oltiin tilanteessa, jossa oltiin valmiit jättämään innovaatiosta patenttihakemus. Myönteisen päätöksen seurauksena on innovaatio saanut laajan kansainvälisen patentin.
Yli kahden vuosikymmenen kokemus kiinteistötaiteen toteuttajana on aukaissut sekä taiteilijan, että taidetta tilanneiden kiinteistöjen omistajien silmät aivan uudella tavalla. Rakennusten huoltovälit ovat selvästi pidentyneet. Tämä on ollut melkoinen yllätys. Alueen sosiaalisella rakenteella ei ole ollut mitään vaikutusta tähän asiaan. Ero on ollut täysin selkeä, ja lopputulos on sama ympäri maata. Ihmiset arvostavat suuresti sitä, että asuinviihtyvyyttä lisätään. Kokemus on myös opettanut, että jos teokset ovat liian vaikeasti lähestyttäviä, on niiden elinkaari todennäköisesti lyhyehkö. Parhaat mahdollisuudet saadaan silloin, kun asiaa valmistellaan huolella. Historian tutkiminen on useimmiten avannut alueelta jotain mielenkiintoista. Tarinoiden tuominen teoksiin on osoittautunut hyväksi keinoksi saada asukkaiden tuki hankkeille.
Jorma Parkkari näkee visuaalisesti hyvin suunniteltujen ja toteutettujen poistumistieopasteiden käytön kiinteistöissä samanlaisena lisäarvona kuin taideteosten käytön. Kiinteistön turvallisuus ja imago kohenevat ja tämä taas tuo lisää arvostusta ja arvoa kiinteistölle. Taiteilija on siirtänyt intohimonsa lähes kokonaan opasteiden tuotekehitykseen, jossa hän näkee suuria mahdollisuuksia. Kehitteillä on myös aktiivinen opastejärjestelmä, jonka lähtökohtana on myös visuaalisuus. Glowwayn kotisivuilla on nähtävänä taiteilijan teoksia yli kahden vuosikymmenen ajalta.
Alla olevat lasityöt ovat Haminassa, ja liittyvät Kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen elämään. Teokset ovat kooltaan noin 1x2
metriä per työ.
Alla oleva lasiteossarja kertoo Kansalliskirjailijamme Elias Lönnrotin luomasta kansalliseepoksestamme Kalevalasta. Teossarjassa esitellään maailman synty. Teokset ovat kukin kooltaan noin 1x1,4 metriä.
Alla lisää Jorma Parkkarin taideteoksia.
